Front Kilta blogi

Innovointia, jatkuvaa kehittämistä vai turhaa vouhottamista?

Innovoinnista puhutaan useasti erilaisissa yhteyksissä mutta useimmiten se näyttäytyy jännittävässä ja tärkeässä roolissa.

Innovaatioille on varattu rooli kansakunnan pelastajana sekä yritysten elinvoiman lähteenä. Innovaatiot on myös toivotettu sinne mihin aurinko ei paista.

TUV-raporttikansikuva-copy-300x216.jpg

Tavalliselle ihmiselle innovaatiot näyttäytyvät ihmeellisenä mystisenä maailmana johon normaalilla kuolevaisella ei ole asiaa vaan toiminta on propellipäiden ja valkotakkisten tutkijoiden valtakuntaa.

Innovaatio eli uudennos on jokin uusi tai olennaisesti parannettu, taloudellisesti hyödyllinen tuote, prosessi, palvelu tai keksintö.

Vai miten mahtaa olla…

Meille on syntynyt harhaluulo että innovointi ja innovaatiot ovat aina jotakin täysin uutta ja ihmeellistä. Vaikka itse asiassa todellisuus on aivan toisenlainen. En muista ihan tarkkoja lukuja mutta arviolta vähintään 95% innovaatioista on itse asiassa vanhojen tuotteiden, palveluiden ja menetelmien kehittämistä ja parantelua. Arkista puuhailua, tavallisten ihmisten oivalluksia, pitkäjänteistä havainnointia ja pohdintaa sekä oivallusten jakamista kavereille.

Innovaatiot jakautuvat karkeasti kahteen luokkaan: on mullistavia innovaatioita ja vähittäisin muutoksin syntyviä innovaatioita.

Jokainen meistä tekee tiedostamatta tai tiedostaen jatkuvaa kehittämistä. Emme välttämättä tiedosta sitä mutta pyrimme kehittämään ainakin omaa työntekoa ja välitöntä työympäristöämme.

Suurin parannuksiin ja kehittämiseen vaikuttava syy on todennäköisesti laiskuus. Haluaisimme päästä helpommalla tai tehdä asioita nopeammin ja järkevämmin. Väistämättä tämä johtaa siihen että toimintamme tehostuu ja poistamme tekemisestä turhia vaiheita ja tehottomia tapoja.

Useimmiten olisikin järkevämpää puhua toiminnan jatkuvasta kehittämisestä sillä sitähän me teemme luontaisesti koko ajan ja siihen on myös olemassa olevia toimivia menetelmiä.

Innovaatiot voidaan jakaa myös asteittaisiin (nykyisten tuotteiden, palveluiden ja toimintamallien parannukset) ja radikaaleihin (luovat uusia markkinoita ja pakottavat muuttamaan ajattelua)

Monimutkaisia malleja ja hankalia prosesseja on tässäkin syytä välttää. Pienellä pääsee alkuun.

  • Lessons learned ja retrospektiivi käytännöt joissa pyritään oppimaan tehdyistä töistä ja projekteista ja kehitetään toimintaa seuraavaa toteutusta varten
  • Ideakampanjat (Innovation Jam) joissa kerätään suurelta yleisöltä (työyhteisön sisältä tai ulkoisilta sidosryhmiltä) ideoita ja parannusehdotuksia joita sitten kommentoidaan ja jatkojalostetaan osana prosessia
  • Aloitelaatikot joka on hyvin perinteinen ja toimiva tapa kerätä parannusehdotuksia työyhteisön sisältä

Tyossaoppimisen-suunnannayttaja-piirretyt-hehkulamput-300x200.jpg

Teamwork builds big idea. If everybody gives a little, it adds up.

Innovaatioiden synnyttämiseksi ja hallitsemiseksi on olemassa ovat prosessinsa jotka huolehtivat että oikeasti merkittävät uudet pelinavaukset saavat ansaitsemansa huomion ja tarvittavat resurssit käyttöönsä. Jokaisella työyhteisöllä on omansa joten en tässä yhteydessä lähde avaamaan sitä enempää.

Innovaatioiden syntyä edeltää pitkä ketju, jonka alkupäässä on syvällistä tietoa, laaja-alaista osaamista ja kykyä yhdistellä niitä mullistavalla tavalla. Ihminen on innovaatioissa avainasemassa, mutta järjestelmääkään ei voi unohtaa.

Sen sijaan haluaisin kiinnittää huomiosi johonkin arkipäiväisempään jolla kuka tahansa voi lähteä kehittämään omaa työympäristöänsä hieman systemaattisemmin.

Ketterä kehittäminen eli agile development on vaihtoehto perinteiselle vesiputousmallille. Tyypillisesti ketterä kehitys tapahtuu sprinteissä, joiden aikana it-projektin tarpeiden määrittely tarkentuu. Nykyään projekteissa käytetään myös paljon ketterien menetelmien ja vesiputousmallin yhdistelmää.

Ketteriin menetelmiin tutustuminen kannattaa vaikka niiden synty usein yhdistetään lähteestä riippuen joko autoteollisuuden tai ohjelmistotuotannon suuntaan. Tosiasia on että opit ovat sovellettavissa lähes mihin tahansa. Avainsana on soveltaminen sillä toimiakseen mikä tahansa lähestyminen on kuitenkin sovitettava yritykseen kulttuuriin ja toimintatapaan. Yrittäessäsi tuoda valmista mallia käyttöön 1:1 niin yleensä se sopii käyttöön kuin satula sialle ja ihmiset vastustavat sitä varmasti.

Lean pyrkii siihen, että oikea määrä oikeanlaatuisia oikeita asioita saadaan oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan ja oikean laatuisena. Samaan aikaan vähennetään kaikkea turhaa ja ollaan joustavia sekä avoimia muutoksille.

Lean ajattelussa on muutamia perustavaa laatua olevia prinsiippejä joita kannattaisi tutkia myös oman työn järkevöittämisessä ja toiminnan kehittämisessä:

  • hukan, turhan työn tai odottelun poistaminen
  • asiakastyytyväisyyden ja asiakaskokemuksen parantaminen tuomalla asiakas keskiöön
  • laadun parantaminen ja virhemahdollisuuksien vähentäminen prosessista
  • läpimenoaikojen lyhentäminen
  • kustannusten pienentäminen
Lean-ajattelu on johtamisfilosofia, joka keskittyy seitsemän erilaisen turhuuden (tuottamattoman toiminnon) poistamiseen, minkä avulla pyritään parantamaan asiakastyytyväisyyttä, parantamaan laatua ja pienentämään toiminnan kustannuksia ja lyhentämään tuotannon läpimenoaikoja.

Toimintaa kehitettäessä viestintä ja asioista tiedottaminen on oleellisen tärkeää. Toiminta on syytä tehdä läpinäkyväksi jotta kuka tahansa voi halutessaan tutustua ja osallistua toimintaan. Uusista ideoista ja toimintatavoista on syytä jakaa tietoa säännöllisesti ja laajasti jotta muutosvastarinta tietämättömyydestä ja osallistamattomuudesta johtuen olisi mahdollisimman vähäistä.

Toimintaa voidaan kehittää ja parantaa monilla eri tavoilla. Mikä malli tai menetelmä toimii parhaiten teidän työyhteisössänne tai sinun käytössäsi on löydettävä itse.

Oleellista on että jatkuvan kehittämisen ja toiminnan parantamisen idea on hyväksytty ja omaksuttu työyhteisön toimintakulttuuriin ja hankalistakin epäkohdista voitaisiin keskustella rakentavasti.

Innovaatiomenetelmistä liiketoiminnan tukena on hyvä artikkeli ja Risto Linturin haastattelu Digitaidot.fi sivustollamme: http://www.digitaidot.fi/erilaiset-innovaatiometodit-digitaalisen-liiketoiminnan-tukena/

Lisätietoja ja koulutuksia näistä aiheista löytyy kyllä kun jaksaa etsiä tai kysyä suoraan vaikka meiltä Soveltolta.

Jaa artikkeli