Kyselyn tulokset: Osaamisen kehittämisen pahin vihollinen on kiire

Kyselyn tulokset: Osaamisen kehittämisen pahin vihollinen on kiire

Kiire vaarantaa organisaatioiden toiminta- ja kilpailukykyä. Kehitys pysähtyy, jos työntekijöiden kehittymiseen ei varata organisaatiossa systemaattisesti aikaa. Apu löytyy jatkuvan oppimisen kulttuurista.

Kyselyssämme ”Oletko jatkuvan kehittymisen mahdollistaja?” kartoitimme, millaisia haasteita osaamisen kehittämisen ja seurannan vastuuhenkilöillä työssään, ja mihin he kokevat tarvitsevansa eniten apua.

Toukokuussa 2022 tehdyn kyselyn vastaajista 41 %:n enemmistö oli johtajia tai päälliköitä ja 33 % toimi asiantuntijatehtävissä (N 94). Vastaajat kokivat organisaation osaamisen kehittämisen suurimmaksi haasteeksi sen, että henkilöstöllä ei ole aikaa uuden oppimiseen. Kyselyn mukaan eniten apua tarvitaan jatkuvan oppimisen kulttuurin rakentamiseen.

56 % vastaajista: Kouluttamisen suurin haaste on ajan puute

Niin paljon uutta opeteltavaa, niin vähän aikaa. Aikaongelma ei katoa odottelemalla, eikä digitaalinen kehitys ympärillä hidastu. Ratkaisuja jatkuvaan osaamisen kasvattamiseen tulee löytää nyt.

”Kun henkilöstölle ei ole järjestetty mahdollisuuksia uuden oppiseen, on syytä kysyä: onko johto sitoutunut toiminnan uudistumiseen?”

Sanna Varpukari, CEO, Sovelto

Kiinnostaviksi kysymyksiksi jatkuvan osaamisen kasvattamisen näkökulmasta nousevatkin kysymykset:

  • Miten ylin johto puhuu kehittymisestä ja uuden oppimisesta? Ja minkälaista esimerkkiä he näyttävät?
  • Tukevatko organisaation, tiimien ja yksilöiden tavoitteet jatkuvaa kehittymistä?
  • Miten henkilöstö pystyy tasapainottamaan työtään projektityön, rutiinitöiden, hyvinvoinnin ja oppimisen osalta, jotta kaikki osa-alueet ovat balanssissa?
  • Minkälaista tukea henkilöstö saa uuden oppimiseen?
  • Miten esimiehet voivat mahdollistaa henkilöstölle aikaa oppimiseen hektisessä arjessa?
  • Minkälainen oppiskulttuuri tukee ihmisten motivaatiota uuden oppimiseen jatkuvasti?

Väitämme, että aikahaaste kumpuaa ensisijaisesti johdon tahattomasta tai tarkoituksellisesta tavasta viestiä osaamisen kehittämisestä. Kun ihmisten osaamisen uudistaminen ei aidosti ole agendalla, siihen ei aktiivisesti kannusteta, sille ei ohjata varaamaan aikaa, eikä sitä tueta yksilöllisesti, sitä ei myöskään tapahdu.

Kyse on priorisoinnista. Kaikilla meillä on jonossa tärkeitä työtehtäviä ja töitä, jotka pitää tehdä heti ja arjessa ne priorisoidaan oppimisen yli.

49 % vastaajista: Koulutusten hyötyjä ei pystytä mittaamaan

Kun kaikilla on kiire ja koulutusten antamaa arvoa pystytä mittaamaan, voi osaamisen kehittäminen jäädä odottamaan parempia aikoja.

Onko kouluttautuminen lainkaan kannattavaa, jos ROI:ta ei pystytä laskemaan?

Koulutusten mittaaminen on haastavaa, mutta useimmat ovat yhtä mieltä siitä, että menestystä ei mitata aloitettujen kurssien määrällä, vaan uuden tiedon omaksumisella ja aidolla toiminnan muutoksella.

Olennaista on asettaa konkreettisia tavoitteita ja seurata niiden toteutumista. Mittarit tulee määrittää organisaation tavoitteista käsin ja niiden merkitys on viestittävä selkeästi.

Helpoimpia mittareita ovat sertifioinnit, jotka ovat organisaatioille ja yksilöille varma, konkreettinen tapa todistaa hankittu osaaminen. Sertifioinneista on tutkitusti hyötyä. Ne auttavat ymmärtämään paremmin laajoja kokonaisuuksia, jolloin asiantuntijuutta voidaan hyödyntää ymmärtämällä asiakkaita paremmin ja varmistamaan, että kaikki puhuvat samaa ammattikieltä.

48 % vastaajista: Pullonkaulana oppimiskulttuurin rakentaminen

Kysyimme vastaajilta, mihin he erityisesti tarvitsevat apua työssään organisaation kehittäjänä. Lähes puolet vastaajista koki tarvitsevansa apua jatkuvan oppimisen kulttuurin rakentamiseen. Useimmiten tarve kietoutuu suurimman haasteen ympärille: ei ole aikaa opiskella uutta.

”Tarvitsen työssäni apua ihmisten herättelyyn, jotta he sisäistävät, että on ok ottaa aikaa osaamisen kehittämiseen. Vaikka töitä on paljon, voi osaamisen kehittämisellä säästää myös aikaa.”

Toimivan oppimiskulttuurin rakentamisessa oleellisinta on, että johto omaksuu jatkuvan oppimisen ideologiaa, sitoutuu suunnitelmaan ja henkilöstön osaamista kehitetään linjassa organisaation liiketoimintatavoitteiden kanssa.

”Tarvitsen työssäni apua ihmisten herättelyyn, jotta he sisäistävät, että on ok ottaa aikaa osaamisen kehittämiseen. Vaikka töitä on paljon, voi osaamisen kehittämisellä säästää myös aikaa.”

Katja, HRD

Toimivan oppimiskulttuurin rakentamisessa oleellisinta on, että johto omaksuu jatkuvan oppimisen ideologiaa, sitoutuu suunnitelmaan ja henkilöstön osaamista kehitetään linjassa organisaation tavoitteiden kanssa.

”Tarvitsen johdon sitoutumisen ja ymmärryksen tasapuolisesta koulutusmahdollisuuksien tarjoamisesta.”

Mari, erityisasiantuntija

Henkilökohtaiseen kehitykseen panostamalla osaajat ovat todennäköisesti sitoutuneempia omaan organisaatioonsa.

43 % vastaajista: Lisää keinoja nykyisten osaajien pitämiseen talossa

Jatkuvan oppimisen kulttuurin puuttuminen tai sen heikko tila voivat heijastua henkilöstön vaihtuvuuteen.

Jos henkilöstölle ei tarjota mahdollisuutta kehittää osaamistaan ja osaajia lähtee talosta, on syytä pohtia, olisiko kuitenkin ollut kannattavampaa mahdollistaa jatkuvan kehittyminen. Gallupin mukaan työntekijän korvaaminen voi kustantaa organisaatiolle jopa kaksi kertaa työntekijän vuosipalkan verran.

”Työntekijöiden osaamisen systemaattinen uudistaminen on vastuullisinta mahdollista henkilöstöpolitiikkaa.”

Sanna Varpukari, CEO, Sovelto

Kaikki haluavat tiimiinsä tekijöitä, joilla on kyky oppia uutta ja kehittää samalla organisaation toimintaa. Parhaat työntekijät haluavat varmistaa, että he myös pysyvät parhaina – he haluavat kehittää jatkuvasti omaa osaamistaan.

Sitouttamalla osaajat ja panostamalla henkilökohtaiseen kehitykseen houkuttelet samalla organisaatioosi parhaita talentteja.