Digitalisaatio huutaa avukseen oppimisen johtamista

Digitalisaatio huutaa avukseen oppimisen johtamista

Digitalisaatiossa eri organisaatioissa teknologiaa hyödynnetään tuottamaan mahdollisimman käytettäviä palveluita. Digitalisaatio on siis eri teknologioiden ja niiden tuottaman datan yhdistämistä ja laajaa hyödyntämistä palvelujen tuottamisessa, prosessien tehostamisessa tai kokonaan uuden liiketoiminnan moottorina. Laajasti voidaan puhua teknologiaintensiivisestä liiketoiminnasta.

Näkyvin, ensimmäinen kerros, digitalisaatiosta ovatkin hyödylliset, tuottavat, hauskat ja ehkä jotkut turhatkin palvelut, joita me käytämme osana työtämme ja vapaa-aikaamme. Tai uudet liiketoimintamallit, jotka ovat tuoneet uudenlaista kilpailua jo kaikille toimialoille. Tämän palvelukerroksen alla toimii toinen kerros, digitaalinen konehuone – varsinaiset teknologiat, joiden avulla palvelut rakennetaan tietoturvallisesti. Yhtenä isoimpana mahdollistajana konehuoneessa ovat epäilemättä pilvipalvelut. Muita tehokkaan palvelutuotannon osa-alueita ovat esimerkiksi analytiikka ja uudenlaiset toimintamallit IT-palvelutuotannossa.

Digitalisaation ja osaamisen johtamisen viitekehys

Digitalisaatiokeskustelussa pääpaino on usein eri teknologioissa ja vauhdilla kasvaneissa digitaalisissa jättiläisissä. Mikä jää usein joko kokonaan huomioimatta tai ainakin liian vähälle huomiolle, ovat ihmiset ja erityisesti ihmisten osaamisen kehittäminen. Kutsun tätä kolmatta osaamisen kehittämisen, tarvittavan kommunikoinnin ja yhteistyön osa-aluetta digitalisaation mahdollistajakerrosmahdollistajakerrokseksi. Ilman osaavia ihmisiä ei synny tuottavia palveluja.

“Technology intensity requires skills intensity”
– Satya Nadella, CEO, Microsoft


Sovelto tutki alkuvuonna laajasti suomalaisten organisaatioiden johtamista ja tulevaisuuden haasteita. Kaikki lähes 70 haastateltua johtajaa mainitsivat digitaalisuuden yhtenä keskeisenä muutosvoimana ja oli ilo huomata, että myös yhteistyön ja kommunikaation lisääminen nähtiin yhtenä keskeisenä muutosta ajavana mahdollistajana. Samalla kaksi keskeisintä organisaatiopäättäjien tunnistamaa osaamisvajetta olivat vahvasti sidottuja digitaalisuuteen – teknologiaosaaminen ja ihmisten kyky muuttua ja kehittyä.

Digitalisaatioloikan ottaminen edellyttää vahvaa ihmisten ja heidän osaamisensa johtamista. Miten kullekin yksilölle rakennetaan oikeanlainen oppimispolku ja miten hänelle luodaan tarvittavat edellytykset hankkia tarvittava osaaminen? Vaikka moni johtaja haluaisi nähdä uuden oppimisen kunkin yksilön omana vahvana haluna, se kuitenkin harvoin konkretisoituu ilman tukea ja selkeää suunnitelmaa. Päättäjänä ja esimiehenä sinun kannattaakin lähteä miettimään oman organisaatiosi digitalisoimista ennen kaikkea henkilöstön osaamisen kautta – mitä meidän tulee kehittää ja millainen suunnitelma meillä tulisi olla osaamisen laittamiseksi kuntoon. Henkilöstö on organisaatiosi tärkein voimavara ja ihmiset ovat valmiita oppimaan uutta. Jätä siis hetkeksi teknologianäkökulma takapenkille ja suuntaa katseesi ihmisiin. Miettikää yhdessä mitä osaamista teidän tulee kehittää, jotta saatte kaiken mahdollisen irti todennäköisesti jo osittain tehdyistäkin teknologiainvestoinneista. Samalla kun kommunikaatio kehittyy, alkaa myös syntyä uusia ajatuksia siitä, miten juuri Teidän organisaationne alkaa toimia uudella tavalla. Digitalisaatiomuutos ja teknologian hyödyntäminen suorastaan siis huutaa avukseen osaamisen määrätietoista ja tavoitteellista johtamista – se ei realisoidu teknisillä ratkaisuilla ja konsulttivoimin, vaan vaatii henkilöstön sitoutumista ja osaamisen kehittämistä.    

Tutustu myös Tilannejohtamisen koulutukseen.