Suomalaisen osaamisen puolesta

Työelämän muutos on ennennäkemätön. Niin muutoksen mittaluokka kuin vauhtikin laittavat meidät aivan uudenlaisten paineiden eteen. Jokainen meistä joutuu opettelemaan valtavasti uusia taitoja uransa aikana.

Me suomalaiset teemme työuraa keskimäärin yli 40 vuotta. Työ, työnjako ja ympäristö muuttuvat entistä nopeammin. Nyt onkin tärkeää panostaa koko työuran kestävään osaamisen kehittämiseen. Laaja-alainen ja moniarvoinen jatkuvan oppimisen mahdollisuus täytyy taata kaikille suomalaisille työikäisille.

Yhteiskunnan panostukset oppimiseen keskittyvät aikaan ennen työuran alkua. Mikään tutkinto tai koulutus ei kuitenkaan enää nykyaikana riitä pitämään osaamista yllä koko työuran ajan.

On löydettävä uusia tapoja oppia. Missä ja miten me työikäiset saisimme tarpeeksi oppia, jotta pysymme muutoksessa mukana?

Kaiken keskiössä on työpaikka. Se on aikuisväestön pääasiallinen oppimisympäristö, joka turvaa myös oman menestyksensä varmistaessaan työntekijöidensä osaamisen. Organisaation oppimiskyky muodostaa pohjan muutoksessa pärjäämiselle ja työntekijöiden oppimisella voidaan tukea uudenlaista arvonluontia.

Työntekijöiden osaamisesta tulee entistä tärkeämpi kilpailutekijä. Työnantaja ei kuitenkaan saa tätä kilpailuetua itsestään, vaan työntekijöiden oppimiskyky kannattaa varmistaa seuraavilla toimilla:

  • oppimista pitää johtaa ja tukea
  • henkilöstölle on tarjottava mielekäs oppimisympäristö
  • on keskityttävä tavoitteiden kannalta keskeisen oppimiseen
  • täytyy tukea oppimista sen kaikissa vaiheissa

Kallista tai hankalaa työssä oppiminen ei onneksi ole. Digitalisaatio ja globalisaatio mahdollistavat kustannustehokkaat ja samalla yksilölliset oppimismuodot, esimerkiksi monimuotoisen etäopiskelun personal trainerin avustuksella. Pian pystymme takaamaan jokaiselle tasa-arvoiset mahdollisuudet oppia koko työuran ajan niin, ettei osaaminen pääse työsuhteiden aikana happanemaan. Työssä oppiminen voi olla helppoa, hauskaa ja halpaa!

Oppija on tulevaisuuden työelämän kuningas. Rooli on aktiivinen ja vaati jatkuvaa ylläpitoa. Jatkuvan oppimisen ei kuitenkaan tarvitse olla rasite tai yksinäistä puurtamista – esimerkiksi yhteisöllinen oppiminen on tehokasta ja toimivaa. Se antaa mahdollisuuden niin yksilöille kuin organisaatioillekin erilaisuuden vaalimiseen ja vahvuuksien varaan kasvamiseen. Tulevaisuuden osaaminen on entistä yhteisöllisempää.

Muutoksessa piilevät siis entistä paremman työelämän avaimet: tulevaisuuden työssä koulutus tai titteli eivät enää määritä meitä. Voimme olla paljon enemmän kuin vain se, mitä teemme tai millaisella koulutuksella lähdemme työelämään.

Oppiminen on aina viime kädessä jokaisen omalla vastuulla. Siitäkin huolimatta, että työpaikat voivat tehdä paljon sen tukemiseksi. Kun muistamme seuraavat vinkit, pääsemme jo alkuun:

  • muista soveltaa oppimaasi heti arjessa systemaattisesti – opitun soveltaminen muuttaa toimintaa
  • haistele maailman menoa – opit ennakoimaan ja ymmärtämään työhösi vaikuttavia muutosvoimia
  • reflektoi näkökulmia jonkun kuplasi ulkopuolella olevan kanssa – kokemus luo helposti näkemysvajetta

Tulevaisuuden ammattitaito ei ole kiveen hakattua tietoa, vaan ennen kaikkea kykyä oppia. Oppiminen on tulevaisuuden tärkein metataito.

Viisastutaan yhdessä!

Sanna Varpukari
Toimitusjohtaja, Sovelto