Tekninen kehitysjohtaja Timo Lehtinen on tyytyväinen saatuaan tiiminsä kouluttautumiselle Sanoma-konsernissa vihreää valoa. Porin yksikössä toimiva Lehtinen johtaa tiimiä, jonka tehtävänä on usean sivuston ja nettiapin tekninen ylläpito ja päivittäminen. Rakentaja.fi-sivuston lisäksi tiimi hallinnoi mm. omataloyhtio.net– ja puutarha.net-sivustojen teknistä puolta. Nyt Lehtisen luotsaama tiimi on saanut päätökseen Sovelton järjestämän hybridikoulutuksen, jonka tarkoituksena oli nostaa viisihenkisen tiimin valmiuksia C#:iin siirtymiseen ja sparrata porukan osaamista samalle viivalle itseopiskelujaksojen avulla.
Lehtinen on ollut rakentamassa Sanoman rakentaja.fi-sivustoa alusta saakka. Vuonna 1999 perustettu sivusto oli aikaansa edellä ja se on toiminut sisältömarkkinoinnin edelläkävijänä, Lehtinen kertoo. 20 vuoden aikana on ehtinyt tapahtua paljon. ”Olen tullut tekemään taloon alun perin HTML-sivuja, onhan tämä vähän muuttunut matkalla”, Lehtinen tuumailee. Lehtisen tiimikin on pysynyt pitkään samana, joskin kaksi työntekijää siirtyi juuri muihin tehtäviin, ja siten tekniseen tiimiin on tullut uutta verta. Organisaatioissa pitkän linjan tekijöiden koulutukseen unohdetaan panostaa, mutta Sanomalla haluttiin satsata myös konkareiden kouluttautumiseen. Tärkeintä oli löytää porukalle juuri se sopivin tapa oppia.
”Ei niin, että yksi opettelee ja omin päin lähtee muuttamaan sivustoja, vaan että kaikilla olisi samat taidot.”
Mikä hybridikoulutus?
Uuden oppimisessa kannattaa harkita eri opiskelumuotojen yhdistelmää. Usein parhaat oppimistulokset saavutetaan, kun opiskeluprosessi on riittävän pitkäkestoinen ja koulutuksen aikana opittua voi soveltaa omassa työssä. Hybridikoulutus on kustannustehokas tapa opettaa isompaakin ryhmää. Kun liikkeelle lähdetään vaikkapa ohjelmointikielen perusteista, saattaa olla järkevää ottaa perusteet haltuun itseopiskelun avulla ja lähipäiviä sitten ripotellaan oppimispolulle tarpeellinen määrä.
Hybridikoulutukseen kuuluu tyypillisesti sekä verkossa tapahtuvaa itseopiskelua että lähipäiviä kouluttajan kanssa.
Alun perin Lehtinen otti yhteyttä Soveltoon jo jokunen vuosi sitten, mutta silloin kouluttautumisen hintalappu tuntui pienelle yksikölle liian suurelta, ja asia jätettiin muhimaan. Lehtinen otti tiimin kouluttautumisen uudelleen esille Sanoman koulutuspoluista vastaavan henkilön kanssa, ja Sovelton asiakkuusvastaava Pekka Paulakannas lähti tiiminsä kanssa suunnittelemaan Lehtisen tiimille hybridimallista kokonaisuutta. Koulutuksen hintalappua saatiin alemmas ja porukka laitettiin opiskelemaan itse uuden ohjelmointikielen perusteet. ”Oli järkevää ensin itse opiskella ja sitten lähipäivässä summata osaamista”, miettii Lehtinen.
Sovelton tarjoamassa koulutuksessa tiimille haarukoitiin ensin sopivat oppimateriaalit C#:n itseopiskeluun. Materiaali sisälsi videoita, kalvoja ja muutamia välikokeita. Omaa oppimista pystyi seuraamaan Microsoftin oppimisportaalissa, jonne Sovelton kouluttajat merkkailivat kunkin tiimin jäsenen etenemistä. Lähipäivissä keskityttiin Sovelton senior-konsultti Toni Ylärinteen johdolla projektinhallintaan – Azure DevOpsiin ja Secure DevOps Kittiin.
Lehtinen korostaa itseopiskelun olennaista osaa ohjelmointikielen haltuunotossa, mutta kertoo huomanneensa, että usein tarvitaan joku ulkopuolinen kertomaan, miten hommaa kannattaa viedä eteenpäin. Sovelton avulla prosessi saatiin jäsenneltyä sopiviksi palasiksi ja itseopiskeluun saatiin se ekstrabuusti, joka auttoi koko tiimin opiskelemaan tarvittavat asiat ajoissa ennen lähipäiviä. ”Olemme yrittäneet aiemminkin opiskella itseopiskeluna tiimin kanssa eli asenteella ’tässä materiaalit ja käykääpäs suorittamassa, kun teillä on aikaa’. Mutta loppujen lopuksi ei kenelläkään ollut aikaa tehdä sitä opiskelua”, kertoo Lehtinen.
”Se aina auttaa, kun on joku ulkopuolinen seuraamassa sitä, niin se haastaa hyvässä mielessä koko organisaation, että missä mennään.”
Juoksua voi aina parantaa
Kotimaisuus oli yksi tärkeimmistä avaintekijöistä, kun yhteistyökumppania lähdettiin miettimään, kertoo Lehtinen. Sovelton taival on ollut suurin piirtein saman mittainen kuin rakentaja.fi-sivustonkin. Lehtinen myöntää myös, että pitkän matkan nähneet sivustot eivät muutu hujauksessa, vaan kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Kannattaako kaikki kirjoittaa uudestaan vai voiko joitakin osia paikata, sitä pohdintaa joutuu jatkuvasti käymään. Mutta kun projektinhallintaan on saatu oikeanlaiset välineet, vähentää se kaikkien työtaakkaa ja virheitä tulee vähemmän. Kun työkalut ja metodit ovat oikeat, säästyy työntekijöiden aikaa ja sivujen loppukäyttäjät ovat tyytyväisiä palveluun.
Lehtinen myöntää, että asiantuntijatyössä avun pyytäminen voi joskus olla turhankin korkean kynnyksen takana: ”Joskus oma kunnianhimo vaan estää sen, että tulee vaikka viikko yritettyä ratkaista sellaista, jonka asiantuntijan avulla olisi saanut tunnissa ratkaistua.”
Nyt kun kurssit ovat takanapäin, Lehtinen osaa kertoa myös sen, mitä ensi kerralla voisi tehdä toisin. Lehtisen mukaan kaksi tai kolme lähipäivää enemmän olisi voinut antaa vielä paremman lopputuloksen. Kysyttävää olisi ollut paljon, ja kouluttaja Toni Ylärinne tuntui osaavan vastaukset kaikkiin kysymyksiin. ”Välillä olisi halunnut imuroida koko miehen”, kertoo Lehtinen. Parasta on kuitenkin se, että nyt tiimillä on mahdollisuus toimia yhdessä hallitummin sivustojen kehittämisessä ja selkeä päämäärä, mitä kohti mennään.
