Modernin sovelluskehittäjän top 3 osaamisaluetta

Modernin sovelluskehittäjän top 3 osaamisaluetta

Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisten (Tivia) mukaan työelämässä tarvittaisiin akuutisti vähintään 9 000 yliopistotason ohjelmistokehittäjää. Tarve kasvaa noin 3 800 henkilöllä vuodessa. Ohjelmistoalan työvoimapula on merkittävä este Suomen menestykselle ja talouskasvutavoitteiden toteutumiselle, eikä pula koske vain ohjelmistoalaa, vaan koko yhteiskunnan uudistumista. Kiihtyvä digitalisaatio tekee ongelmasta todellisen esteen kasvulle ja kehitykselle lähes kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. (Lähde: Tivia)

”Ohjelmointitarve on räjähtänyt käsiin nopeasti, sillä ohjelmointi näkyy joka puolella – puhelimen sovelluksissa, verkkokaupassa ja yleisesti digitaalisissa välineissä. Nopea kehitys on aiheuttanut sen, että osaajia ei vielä ole tarpeeksi. Ohjelmointiosaamista tarvitaan kaikenlaisissa yrityksissä globaalisti – ei pelkästään ohjelmistoyrityksissä Euroopassa”, täsmentää Sovelton Johtava Sovelluskehityksen konsultti Tommi Teräsvirta.

Kuitenkin samaan aikaan on paljon teknisiä osaajia työttömänä. Jos olet guru liian kapealla osaamisalueella, et välttämättä enää pärjää työmarkkinoilla. Teknologia vanhenee nopeasti, ja uutta teknologiaa tulee kuin sieniä sateella. Uudelle teknologialle ei löydy osaamista, mutta yrityksillä on kiire saada osaajia. Vaikka yhden osa-alueen osaajia yrityksestä löytyisi, ei uusiin teknologioihin ehkä löydy aikaa kouluttaa”, täsmentää Tommi.

Mistä koodariuralle aikova voi aloittaa?

Jos haaveilet Sovelluskehittäjän urasta, Tommi vinkkaa ensimmäisenä pohtimaan, sopiiko ala oikeasti sinulle. Koodarilta vaaditaan teknistä osaamista ja ennen kaikkea intohimoa koodaamista kohtaan. Jos intohimoa löytyy, löytyy myös lähtöpisteitä, kuten yliopistot, ammattikorkeakoulut, bootcamp -koulutukset sekä erilaiset työvoimapoliittiset koulutukset.

Bootcamp -koulutuksien aikana opiskelijalle annetaan kolmessa kuukaudessa perusosaaminen siihen, mitä koodaajalta vaaditaan. Myös pääsyvaatimukset näihin ovat kovat. Sovelto on Academyn mukana kouluttamassa Bootcamp -koulutuksista alalle valmistuvia. Myös Tommi on toiminut kouluttajana Academyn 12 viikon Java-putkissa. Sovelto on mukana myös työvoimapoliittisissa koulutuksissa Sarasen kautta opettamassa ohjelmointia.

Mitä sovelluskehittäjän tulee osata?

Ei riitä, että sovelluskehittäjä osaa ohjelmointikielen, vaan lisäksi tulee osata metodologiaa, arkkitehtuuria, yhteistoimintaa sekä tietoturva-asioita. Yksi tärkeimmistä taidoista on kommunikointi, johon tuovat omat haasteensa virtuaalitiimit.

 

Sovelluskehittäjän 3 top osaamisaluetta ovat:

1. Sovelluskehityksessä käytettävä ohjelmointikieli tai kielet

Ohjelmointikieliä on satoja, joista olennaisimpia moderneissa projekteissa ovat esim. Javascript/Typescript, C#, Java ja Python. Pelkällä ohjelmointikielen osaamisella ei kuitenkaan pääse vielä pitkälle. Täytyy tuntea myös frameworkit tai kirjastot, joiden ohjelmointikielen kanssa varsinainen sovellus ollaan toteuttamassa. Käytettävä ohjelmointikieli sekä kielten määrä riippuu tiimistä ja projektista. Jos lähdet toteuttamaan esim. NodeJS:n päälle RestAPIa, löydät googlaamalla listan yli kymmenestä NodeJS frameworkista, joilla projekti onnistuu.

2. Metodologia

Onnistunut ohjelmistokehitys vaatii tuekseen oikein valitut metodologiat. SAFe®, DevOps, Scrum, Lean IT sekä muut agile-menetelmät ja toimintatavat ovat ohjelmistokehityksen tätä päivää. Asiakaskeskeisyys, nopeat iteraatiot toimivan ohjelmiston varmistamiseksi, tehokas viestintä ja nopea muutoksiin reagointi ovat edellytyksiä asiakasarvon luomiselle hektisessä ja nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Lisänä pakkaan toimii hyvin Git, joka on käytetyin versionhallintatyökalu.

Projektinhallinnan viitekehys (framework), kuten Scrum, jota käytetään yleisesti ketterässä (agile) ohjelmistokehityksessä, on vaihtoehto perinteiselle vesiputousmallille. Menetelmät auttavat tiimiä päivittäisessä työskentelytavassa sekä koko IT-projektin läpiviemisessä.

DevOps mahdollistaa kehitys- ja tuotantoprosessien tehokkaan toteuttamisen automatisoidusti ja parantaa organisaation kykyä kehittää ideasta toimiva, tuotannossa oleva ohjelmistotuote tai -palvelu.

Onnistunut projekti vaatii jokaisen tiimin jäsenen itsensä johtamisen taitoja, kuten omien tavoitteiden määrittämistä, arviointia sekä tarvittujen ohjeistuksien pyytämistä.

3. Pilvipalvelut

Yhä suuremmassa määrin sovelluskehitysprojektit tehdään pilveen. Pilvipalvelut, kuten Azure ja AWS tarjoavat alustan sovelluskehitykselle ja kymmeniä erilaisia pilviteknologioita, kuten Docker containerit, machine learning / AI, Api management ja DevOps, Data storage.

Miten sovelluskehittäjä voi pitää osaamisensa tarvittavalla tasolla?

Osaavalla sovelluskehittäjällä riittää tällä hetkellä töitä niin paljon kuin ehtii tehdä. Haasteeksi muodostuu usein osaamisen jatkuva päivittäminen nopealla aikataululla. Uusi projekti saattaa tarkoittaa myös täysin uutta teknologiaa.

Nopein tapa oppia uusi teknologioita ovat itseopiskeluvalmennukset, jotka ovat aina saatavilla omiin aikatauluihin sovitettavina. Itseopiskelu ei kuitenkaan sovi joka tilanteeseen, jos tietoa on paljon ja aikaa vähän. Tällöin tiedon pitää olla erittäin relevanttia, ja työnantajan täytyy tukea opiskelijaa antamalla työaikaa opiskeluun.

Luokkakoulutukseen osallistuessa keskittyminen onnistuu usein hyvin, kun työasiat jäävät työpaikalle ja opetus tapahtuu siinä hetkessä. Tieto on hyvin valmiiksi pureskeltua, ja opiskelijat saavat vinkkejä ja käytännön kokemuksia kouluttajalta sekä muilta opiskelijoilta. Luokkakoulutukseen voi osallistua myös etänä.

Monimuoto-opiskelu, eli hybrid, antaa mahdollisuuden opiskella kouluttajan johdolla omaan tahtiisi.

Katso webinaaritallenne: Toimivan sovelluskehitystiimin menetelmät ja prosessit -webinaariin täältä.

Lue lisää sovelluskehityksestä täältä.