Miksi oppimisen johtaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan? Käsillä on uudelleenkoulutuksen vallankumous, joka voidaan hoitaa työmarkkinassa niin, että uutta opitaan ja sovelletaan tehokkaasti työn lomassa.
World Economic Forumin The Future of Jobs 2020 raportissa ennustetaan, että vuoteen 2025 mennessä robotisaatio ja automatisointi vie työmarkkinoilta 85 miljoonaa työpaikka, mutta samaan aikaan syntyy 97 miljoonaa uutta, paremmin muuttuneen maailman tarpeisiin vastaavaa, työpaikkaa. Raportin haastatteluun vastanneiden päättäjien mukaan noin 40 prosenttia työntekijöistä tarvitsee uudelleenkoulutusta jo seuraavan 6 kuukauden aikana. Peräti 94 % johtajista kertoo työntekijöittensä tarvitsevan lähitulevaisuudessa työssään uusia taitoja.
Monet johtamisen trendit maailmalla pyrkivät nyt vastaamaan nimenomaan näihin tarpeisiin. Uudelleenkoulutuksen vallankumouksen (reskilling revolution) tärkeimmiksi tekijöiksi ovat nousseet oppimiskulttuuri (learning culture), strategisten kyvykkyyksien johtaminen (capability building), jatkuva oppiminen (continuous learning) ja nano-oppiminen (microlearning). Suomalaisilla on mahdollisuus kulkea näiden trendien aallonharjalla.
Uudistumisen sykli nopeutuu ja tavoitteet ovat liikkuva maali
Yksilöiden ja yhteisöjen resilienssi ratkaisee onnistumisen aina silloin, kun muutos on suuri. Uudistuminen on tavoitteellista ja systemaattista työtä. Tavoitteiden mukaisen osaamisen saavuttaminen vaatii johtamista. Oppimiskyvykkyys on yksi suurista World Economic Forumin raportissa tunnistetuissa työmarkkinan osaamisvajeista. Meillä Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet saavuttaa tässä kohtaa merkittävää kilpailuetua ja oppia luomaan uutta asiakasarvoa. Tulevaisuuden työelämässä kaikilta voi vaatia #opinjokapäivä asennetta, mutta uudistumiselle pitää antaa suunta, osoittaa tavoitteet ja varmistaa yhteinen ymmärrys. Mahdollistetaan jatkuvan oppimisen kulttuuri.
Oppimiskyky on pääomaa
Onnistumisen kannalta olennaista on, että työssä oppiminen mahdollistetaan jokaiselle. Mahdollistaminen tarkoittaa investointeja ja ihmisten sisäisen motivaation ruokkimista. Siis aikaa, rahaa ja yksilöllistä tukea. Covidin aiheuttamasta taantumasta huolimatta The Future of Jobs -raporttiin haastatellut työnantajat tunnistavat inhimilliseen pääomaan investoimisen arvon. 66 % työnantajista odottaa saavansa henkilöstön uudelleenkoulutukseen sijoitetut investoinnit takaisin vuoden kuluessa. Uudistuminen on investointi, joka kasvattaa pääomaa ja jolle voidaan asettaa mitattavia tavoitteita.
Henkilöstön osaamisen uudistaminen on johdon asia
Oppiminen on mahtava muutosvoima ja se toteutetaan arjessa konkreettisin askelin. Ihmisillä on paljon hyödyntämätöntä kapasiteettia ja halu kehittyä. Se, kuinka tämä potentiaali pystytään hyödyntämään yhteiseksi eduksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi, on ennen kaikkea johdon asia.
Kun olemassa olevan henkilöstön oppimista johtamalla fokusoidaan innostusta ja ajankäyttöä strategisesti tärkeisiin uusiin asioihin, lisätään samalla henkilöstön työtyytyväisyyttä mm. vaikutus- ja kehitysmahdollisuuksin. Työelämäoppimisen mahdollisuudet ovat huikeat.
