Analytiikka – puhutaanko teillä sitä?

Analytiikka – puhutaanko  teillä sitä?

Datan hyödyntäminen, analytiikka, tiedolla johtaminen tai jollain muulla sopivalla termillä asian sanoittaminen on edelleen kuuma aihe ja monen keskustelun aihe organisaatioissa. Mitä datan paremmalla hyödyntämisellä tarkoitetaan ja mistä datasta ylipäätään puhutaan, voikin sitten jo vaihdella saman keskustelun sisälläkin. Erilaista tietoa on käytössä paljon, sitä kertyy usein automaattisesti ja sitä voidaan aktiivisesti kerätä mitä erilaisimmilla tavoilla. Usein puhutaan myös infoähkystä – dataa on paljon ja sen varsinaisen hyödyn esiin kaivaminen voi olla yllättävän vaikeaa, kun lisäksi sitä ylimääräistä aikaa ei juuri ole irrotettavaksi.

Dataa on saatavissa lähes määrättömästi

Tietoa itsessään on siis erittäin helppoa kerätä ja tallentaa – etenkään, kun suurienkaan tietomassojen varastointi ja käsittely ei enää ole käytännön haaste, pilvessä on tilaa ja tila on kustannustehokasta. Mikä tiedolla johtamisessa ja datan hyödyntämisessä liiketoiminnassa sitten on esteenä tämän päivän organisaatioissa?   

Kysyttäessä tiedolla johtamisen haasteista yrityksiltä usein nousevat esiin erilaiset järjestelmäkysymykset ja niiden vaatimat integraatiot, organisointikysymykset ja luonnollisesti myös monet resursseihin liittyvät kokonaisuudet, ovat ne sitten aikaa, rahaa tai jotain muuta. Nämä kaikki ovat todellisia esteitä ja monessa tapauksessa varmasti jonkun kohdan ratkaisemalla päästään jo askel eteenpäin. Mutta millä tavalla tiedolla johtaminen ja datan hyödyntäminen viedään osaksi organisaation toimintaa siten, että tieto ja sen analysointi tuottavat jatkuvasti arvoa yritykselle ja sen asiakkaille? Tästä tiedolla johtamisesta ja eri analytiikkavälineiden hyödyntämisessä on viime kädessä kyse.

Haasteet analytiikan hyödyntämisessä

Väitänkin, että yhtenä keskeisimpänä haasteena joko olemassa olevan tiedon tai kokonaan uuden kerättävän datan hyödyntämisessä organisaatiossa on usein yhteisen kielen puute organisaation eri toimijoiden ja roolien kesken. Liiketoiminta, IT ja analytiikkatoiminnot puhuvat periaatteessa sujuvasti samasta asiasta mutta kukin kuitenkin omasta näkökulmastaan, jolloin isoja oivalluksia jää usein syntymättä. Liiketoiminta ei tiedosta kaikkia IT:n tarjoamia mahdollisuuksia tai osaa muotoilla omaa haastettaan sellaiseen muotoon, että sitä voidaan lähteä ratkaisemaan analytiikkavälinein.

Analytiikkatoiminnoissa saatetaan nähdä toimintamalleja tai trendejä, jotka auttaisivat liiketoimintaa suuntaamaan toimintaa uudelleen. IT:llä voisi olla nopea ja helppokin ratkaisu vaadittavan tiedon keräämiseen, jos tietotarve olisi muotoiltu paremmin ymmärrettävällä tavalla.

Analytiikka puheeksi

Kun organisaatio alkaa puhumaan analytiikkaa, hyviä asioita alkaa tapahtua. Tiedolla johtamisen ’sweetspot’ löytyy näiden kolmen keskeisen toimijan – liiketoiminnan, IT:n ja analytiikan – yhdistäessä osaamisensa ja tarjoamansa ratkaisut. Yhteinen toiminta alkaa syntymään ja syventyy, kun eri toimijat ymmärtävät paremmin toistensa osa-alueet ja osaavat muotoilla oman näkökulmansa siten, että se on ymmärrettävä ja kiinnostava, jolloin asia paitsi nousee, niin myös pysyy keskustelussa ja siihen haetaan ratkaisu.

Jos organisaationne ei vielä puhu analytiikkaa, eli teillä ei ole yhteistä kieltä, saatatte alihyödyntää resursseja. Pohdi, miten teillä toimitaan tilanteissa, joissa päätöksenteko tuntuisi vaativan parempaa tietoa tuekseen tai millä tavalla te nyt yhdistätte eri toimijoiden osaamista aktiivisesti tietyn liiketoimintahaasteen ratkaisemisessa. Olen varma, että kun organisaatio löytää yhteisen kielen ja tavan käsitellä tietoa, se nostaa analytiikalla tuotettavan arvon täysin uudelle tasolle. Jos teillä ei siis vielä puhuta analytiikkaa, nyt kannattaa aloittaa sen opiskelu – hyödyt ovat ilmeiset ja kieli on varmasti kansainvälinen.