Työelämäoppimisessa nojataan vielä teollisen ajan malleihin

Työelämäoppimisessa nojataan vielä teollisen ajan malleihin

Teknologiaa ja työtä kannattaa kehittää samanaikaisesti. Teknologiset investoinnit valuvat hukkaan, jos ihmistä johdetaan kuin konetta. Teollisen ajan toimintamallit istuvat yhä tiukassa. Näin kirjoittivat Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 14.6.2021 Juha Antila SAK:sta ja Tuomo Alasoini Työterveyslaitokselta.

TEKNIIKAN kehitys on mahdollistanut työn yhä pidemmälle viedyn automatisoinnin. Tuottavuutta haetaan erityisesti tekoälyn, robotiikan, esineiden internetin, virtuaalisen todellisuuden ja muiden älyteknologioiden kehittämisellä.

Digitalisaation aikaansaamalla tuottavuus­kasvulla on kuitenkin rajansa ilman samanaikaista työn kehittämistä. Yhä tieto- ja palveluvaltaisemmaksi muuttuvassa taloudessa merkittävin tuottavuuskasvu ei tule toimintojen ja prosessien jatkuvasta tehostamisesta vaan luovasta ja abstraktista uudelleenajattelusta. Siihen pystyy vain ihminen.

Paras lopputulos saavutetaan, kun teknologiaa ja työtä kehitetään yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena. Teknologiaa kehitettäessä pitäisikin ensisijaisesti tukea ja täydentää ihmisen omaa toimintaa ja älykkyyttä siirtämällä koneelle tehtäviä, joissa kone on ihmistä parempi, eikä korvata ihmistä työssä.

SUURIMPANA esteenä paljon puhutulle digiloikalle ei monessakaan organisaatiossa ole teknologinen osaamisen puute vaan vaikeus luopua teollisen ajan toiminta­malleista, jotka perustuvat hierarkioihin, työntekijöiden tarkkaan valvontaan ja työn standardointiin.”

Sama pätee osaamisen kehittämiseen. Myös työelämäoppimisessa nojataan vielä teollisen ajan malleihin, vaikka on jo pitkään tiedetty, ettei opettajakeskeisellä formaaleihin koulutuksiin ja kursseihin keskittyvällä toimintatavalla saavuteta parhaita oppimistuloksia. Työuranaikaiselle jatkuvalle oppimiselle on tarvetta jokaisella työpaikalla mutta harva työnantaja tarjoaa sitä. Parhaat tulokset saavutetaan, kun oppimista tuetaan tavoitteellisesti ja systemaattisesti työn lomassa ja se mahdollistetaan ihan kaikille. Kyse ei enää ole rahasta, sillä digitalisaatio ja uudet oppimisinnovaatiot mahdollistavat jokaisen osaamisen kehittämisen todella kustannustehokkaasti. Uudistumista täytyy kuitenkin johtaa ja sille pitää tarjota yksilöllistä tukea. Se on systemaattista työtä, jossa vuorovaikutuksen onnistuminen on ensisijaista. Useimmissa organisaatioissa kyvykkyyksien johtaminen ei kuitenkaan ole kenenkään vastuulla. Valitettavasti se näkyy suomalaisten organisaatioiden uusiutumiskyvyssä ja tuottavuudessa.

Henkilöstön osaamiseen investointi on hyvinvointiteko

Jo pienten osaamisinvestointien avulla pystyttäisiin hyödyntämään esimerkiksi jo tehdyt suuret teknologiainvestoinnit täysimääräisesti. Uuteen osaamisen investoinnin takaisinmaksuaika voidaan parhaimmillaan laskea tunneissa. Panostaminen henkilöstön ajanmukaiseen osaamisen on myös hyvinvointiteko. Antila ja Alasoini kirjoittivat: ”Ei riitä, että työpaikalla on uusimmat laitteet ja ohjelmistot. Käyttäjien pitäisi olla motivoituneita, osaavia ja valmiita omaksumaan uusia asioita, ja heidän pitäisi haluta myös itse osallistua työpaikan tuotteiden ja palvelujen parantamiseen. Työn tuottavuuden heikko kasvu johtuu usein siitä, ettei henkilöstö joko osaa tai ole motivoitunut käyttämään teknologiaa niin hyvin ja monipuolisesti hyödyksi kuin olisi mahdollista. Se voi johtua vanhanaikaisesta johtamisesta.” Kyse on ihmisten ja nimenomaan ihmisten oppimisen johtamisesta. Kaikki muutos, kun tehdään oppimalla. Kun ihmisen henkilökohtaiset vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet huomioidaan, hänelle annetaan mahdollisuus kehittyä haluamaansa tapaan ja osoitetaan yhteinen suunta, tapahtuu ihmeitä.  Motivaatio ja innostus heräävät.

Moniarvoisen ja laaja-alaisen osaamisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa ja onnistumiseen tarvitaan joukkue. Aitoon yhteiskehittämiseen ja -työhön pitää opetella ja sitä pitää tukea kaikin mahdollisin keinoin. Oppimiskulttuuriin panostaminen mahdollistaa yhdessä uudistumisen. Se on ennen muuta strateginen päätös ja johdon asia.

Lue myös: Johdatko organisaatiosi osaamista?